[tabby title=”1900-luvun alku”] Kun nyt seuramme viett\u00e4\u00e4 50 v. juhlaansa, lienee paikallaan luoda katsaus taaksep\u00e4in t.s. esitt\u00e4\u00e4 seuran toimintakertomus kuluneelta ajalta.<\/p>\n Kuten jo juhlavuodet ilmoittavat, lausuttiin seuramme syntysanat v. 1928, tarkalleen 13\/2 1928. Lieksassa oli kyll\u00e4 jo urheiluseura nimelt\u00e4\u00e4n Pielisj\u00e4rven sk:n Urheilijat, mutta huomattiin, ett\u00e4 yh\u00e4 kasvavassa ja suurenevassa Lieksassa tarvittiin sellaista urheiluseuraa, joka toimisi suppeammalla alalla, tavallaan avoimena, aatteettomana vain puhdas urheilu p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4\u00e4n olevana seurana. Ja niin perustettiin Lieksan Urheilijat ry. T\u00e4m\u00e4 kuopus nojaili aluksi sk:n urheilijoihin, mutta kun suunnilleen kuitenkin samat miehet olivat remmiss\u00e4 molemmissa, niin kehitys vei siihen, ett\u00e4 n.s. siviiliurheilulajit j\u00e4iv\u00e4t LU:n huostaan ja sotilaslajit sk:lle, joka jako s\u00e4ilyikin sittemmin aina sk:n lopettamiseen saakka.<\/p>\n Ennen kuin jatkamme ajassa eteenp\u00e4in seuramme historiaa, on ehk\u00e4 palattava urheilussa aivan sen alkuaikoihin Lieksassa, sill\u00e4 urheilupiireiss\u00e4 on melko laajalle levinnyt se k\u00e4sitys, ett\u00e4 nykyinen seuramme on perustettu Lieksassa ja sen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 jo aikaisemmin vaikuttaneen seuran Lieksan Vekaran raunioille. Lieksassa her\u00e4si innostus urheilun harjoittamiseen jo aivan vuosisatamme alussa, ehk\u00e4p\u00e4 Ateenan Olympialaiset lienev\u00e4t sille antaneet sen alkusys\u00e4yksen tai paremminkin kipin\u00e4n. Silloinen nuoriso ker\u00e4\u00e4ntyi ja keskittyi nuorisoseuran ymp\u00e4rille, jollainen oli Lieksaankin perustettu. Sill\u00e4 oli my\u00f6s oma tupa, tuo vanha Sarkala, tosin paljon pienemp\u00e4n\u00e4, mutta sen suojiin oli hyv\u00e4 kokoontua. Nykyisin ei Sarkalaa en\u00e4\u00e4 ole, sekin on purettu kuten suurin osa vanhaa Lieksaa. Talon ymp\u00e4rill\u00e4 oli avara, nurminen ja tasainen kentt\u00e4, jolla oli hyv\u00e4 kisailla ja koetella kuka oli paras miss\u00e4kin lajissa. N\u00e4in olikin alussa, urheiltiin nuorisoseuran urheilijoina. Mutta miten lienee ollutkaan, aikakirjat eiv\u00e4t tapausta kuvaile, mutta jonkunmoista hankaluutta lienee ollut, koskapa varsinkin voimistelijat eiv\u00e4t olotilaa hyv\u00e4ksyneet, vaan kokoontuivat kerran miehiss\u00e4 yhteen ja minnek\u00e4s muualle kuin nuorisoseuran talolle miettim\u00e4\u00e4n tilannetta ja t\u00e4m\u00e4n tilannearvioinnin seurauksena syntyikin sitten urheiluseura, joka sai nimekseen Lieksan Vekara ja tapahtui t\u00e4m\u00e4 v. 1910, ja nimen esitti perustavassa kokouksessa Antti Leiponen, h\u00e4n oli rautatievirkailija. Seuran ensimm\u00e4inen puheenjohtaja lienee ollut rautakaupan Jussi Ahonen, kaikkien vanhempien lieksalaisten tuntema, kunnioittama kansalainen.<\/p>\n Vekaran ohjelmaan otettiin runsaasti lajeja, kaiketi arveltiin ett\u00e4 jokaiselle jotakin. Yleisurheiltiin, voimisteltiin, painittiin, hiihdettiin, py\u00f6r\u00e4iltiin ja l\u00f6ytyip\u00e4 luistelun harrastajiakin. Varsinkin voimistelu oli laji, joka innosti harjoittelemaan ja jossa kehityttiin niin hyvin, ett\u00e4 er\u00e4ill\u00e4 kes\u00e4juhlilla Joensuussa saatiin sama joukkuetulos Lyseon joukkueen kanssa. Tulos oli hyv\u00e4, sill\u00e4 Lyseon joukkue oli laajalti tunnettu. Lieksassa oli Vekaralla kova naapuri Into, jossa voimistelu oli my\u00f6s t\u00e4rkeimpi\u00e4 ja harrastetuimpia lajeja. Kerran er\u00e4\u00e4n\u00e4 vuonna ei saatu syntym\u00e4\u00e4n eroa voimistelun seuraottelussa omalla paikkakunnalla, vaan se oli haettava Joensuusta, suorittamalla ottelu siis vieraalla paikkakunnalla. Vekaran voimisteluohjaajana oli Savolan Heikki (Lieksan kosken rannalta). H\u00e4n oli my\u00f6s voimistelujoukkueen johtaja.<\/p>\n Yleisurheilussa oli ehk\u00e4 tunnetuin Monolan Vartiilan Olli. H\u00e4n oli pieni kooltaan, mutta kova sisultaan. Kun h\u00e4n harjoitteli mm. syystalvesta juoksemalla melko vahvassa lumessa, p\u00e4ivitteliv\u00e4t varsinkin em\u00e4nn\u00e4t ihmetellen, ett\u00e4 mik\u00e4h\u00e4n tuostaan hurjasta tulloon. H\u00e4nen hallussaan olivat piirienn\u00e4tykset juoksuissa 800 m:st\u00e4 yl\u00f6sp\u00e4in, joista er\u00e4\u00e4t kestiv\u00e4t hyvinkin kauan, esim. tunnin juoksun enn\u00e4tys kaatui vasta 1950-luvulla. Kovahan se olikin n. 17200 m. Harri Damsten oli my\u00f6s er\u00e4s t\u00e4m\u00e4n ajan kovanaama nykyurheilukielell\u00e4 sanottuna. Vekaralla oli t\u00e4h\u00e4n aikaan niin kova porukka murtomaalla ja viesteiss\u00e4, ett\u00e4 muilla piirin maalaisseuroilla ei ollut nokan koputtamista. Urheiltiin my\u00f6s hypyiss\u00e4 ja heitoissa (ei moukarissa). Kuuluipa Vekaraan jonkun aikaa my\u00f6s yksi senaikaisia Suomen mestareita, Torsten Vendelin. H\u00e4n saavutti mestaruuden 100 m:ll\u00e4 11,3.<\/p>\n My\u00f6s hiihdossa olivat Vartiainen ja Damsten parhaimpia, my\u00f6s Lampelan Erkki Riikonen oli kova poika suksien p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Py\u00f6r\u00e4ilyss\u00e4 p\u00e4rj\u00e4ili parhaiten Jannelan Tahvo M\u00e4r\u00e4j\u00e4lahdelta. H\u00e4n sijoittui hyvin piirin py\u00f6r\u00e4ilij\u00f6iden joukossa. Muuten jo siihen aikaan oli kalpapy\u00f6r\u00e4ilij\u00e4n asu suunnilleen samanlainen kuin nyky\u00e4\u00e4n, oli jo olemassa my\u00f6s kilpapy\u00f6ri\u00e4. Painia harrastettiin my\u00f6skin kovasti. Innossa oli siihen aikaan kovia painimiehi\u00e4, joiden vaikutuksesta Vekarankin poikiin iski t\u00e4m\u00e4 voimamiesten laji, seurasivat seuraottelut painissa salin t\u00e4yteisine katsojajoukkoineen.<\/p>\n Kaikenlaisista valtiovallan ja j\u00e4rjestysvallankin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksist\u00e4 huolimatta toiminta oli vilkasta. Kaikista kokouksista ja my\u00f6s kilpailuista oli teht\u00e4v\u00e4 tarkat ilmoitukset vallesmannille, olihan ota. Kaikesta huolimatta urheilu edistyi, kunnes tultiin vuoteen -18, jolloin oma kansalaissotamme riehui. Tuoni korjasi satoa my\u00f6skin urheilijoiden joukosta. Olli Vartiainen kaatui heti ensimm\u00e4isess\u00e4 taistelussaan. Samoin kaatuivat monet muut seuran parhaat, er\u00e4\u00e4t haavoittuivat tai menettiv\u00e4t terveytens\u00e4. Se oli seuralle ankara isku, niin ankara ettei sen toiminta p\u00e4\u00e4ssyt en\u00e4\u00e4 entiselleen nousemaan vaan riutui ja riutui aina vuoteen -23, jonka j\u00e4lkeen se sulautui Sk:n urheilijoihin. K\u00e4vi nimitt\u00e4in niin, ett\u00e4 Sk:ssa ruvettiin kovasti kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n huomiota urheiluun ruumiillisen kunnon s\u00e4ilytt\u00e4miseksi ja kohentamiseksikin ja koska Sk:ssa oli vakinaista henkil\u00f6kuntaa ja v\u00e4ke\u00e4 runsaasti muutenkin toimitsijoiksi, katsottiin parhaaksi luopua kokonaan vapaasta urheilusta ja niin Vekara liitettiin kaikkineen vasta perustettuun Pielisj\u00e4rven Sk:n Urheilijoihin.<\/p>\n T\u00e4lt\u00e4 ajalta on sanottava ennen kaikkea, ett\u00e4 urheilun taso nousi valtavasti sek\u00e4 yleisurheilussa ett\u00e4 hiihdossa, my\u00f6s ampumahiihto otettiin ohjelmaan. Pielisj\u00e4rven hiiht\u00e4j\u00e4t olivat k\u00e4rjess\u00e4 piirin alueella, tulipa er\u00e4\u00e4n\u00e4 vuotena piirinmestaruudet joukkue- ja viestihiihdoissa sek\u00e4 henkil\u00f6kohtaisessa kilpailussa. T\u00e4m\u00e4n ajan hiihtomaineestamme vastasivat etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 kyl\u00e4nlahtelaiset Onni ja Olli Kiiskiset, Eino Nyk\u00e4nen, Jussi Muikku ja Veikko Kotilainen sek\u00e4 monet muut, oli toki Lieksankin alueella hyvi\u00e4 hiihtomiehi\u00e4, kuten jo aikaisemmin on mainittu.<\/p>\n Yleisurheilussa olivat valttia olympiavoittaja Eero Lehtonen, h\u00e4n oli Kev\u00e4tniemen sahan palveluksessa, Pauli T\u00f6rh\u00f6nen ja Harri Damsten.<\/p>\n Pes\u00e4pallo tuli my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa esiin. Jo v:sta -20 oli pelattu n.s. pitk\u00e4\u00e4palloa, mutta nyt Sk:n urheilijoina ollessa se muuttui pes\u00e4palloksi. T\u00e4m\u00e4 oli my\u00f6s sellainen laji, johon l\u00f6ytyi harrastajia, ja kun harrastetaan niin my\u00f6s osataan, josta syyst\u00e4 pes\u00e4pallojoukkue esiintyikin melkein aina piirin loppumarkkinoilla.<\/p>\n Siis edell\u00e4 esitettyj\u00e4 urheilulajeja harrastettiin, mutta joukkoon alkoivat pyrki\u00e4 my\u00f6s n.s. sotilaslajit, ja kuten luonnollista olikin Sk:ssa n\u00e4m\u00e4 lajit v\u00e4hitellen kehittyiv\u00e4t p\u00e4\u00e4lajeiksi ja vapaat urheilulajit alkoivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 taka-alalle ja t\u00e4st\u00e4 alkoikin sitten kehitys, joka vei alussa mainittuun tilanteeseen, jossa siis alettiin toivoa vapaata, urheilua p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4\u00e4n pit\u00e4v\u00e4\u00e4 urheiluseuraa. Ja nyt sitten t\u00e4m\u00e4n melko pitk\u00e4n alkuselostuksen j\u00e4lkeen rupeammekin seuraamaan varsinaista juhlivan seuramme historiaa. Seuramme ensimm\u00e4inen puheenjohtaja oli Torsti Hallberg, sen aikaisen Rantalan sahan johtaja. H\u00e4n oli urheilumies tosimieless\u00e4 ja h\u00e4nen johdollaan p\u00e4\u00e4sikin seuramme reippaaseen alkuun. P\u00e4\u00e4lajeiksi muodostuivat talvella hiihto, kes\u00e4ll\u00e4 pes\u00e4pallo ja yleisurheilu. T\u00e4m\u00e4n ajan hiiht\u00e4jist\u00e4mme on mainittava Aarne Kiiskinen, Olli Muttonen, Otto Gr\u00f6hn ja Ville Romanainen, my\u00f6hemmin -30 luvun lopulla Oskari ja Otto Holma. Pes\u00e4palloa pelattiin uutterasti ja se olikin seuramme alkuaikoina t\u00e4rkein kes\u00e4urheilumuoto, sit\u00e4 harrastettiin sek\u00e4 miehiss\u00e4 ett\u00e4 naisissa. Aluksi eiv\u00e4t tulokset olleet erikoisen mainittavia, mutta my\u00f6hemmin vuosina -35 ja -36 yllettiin jo piirinmestaruuksiin saakka. Naisjoukkue nousi my\u00f6s piirin k\u00e4rkeen, olipa se er\u00e4\u00e4n\u00e4 vuotena semifinaaliottelussa Suomen mestaruudesta.<\/p>\n Seurassa pantiin kovasti painoa nuorten urheiluun, j\u00e4rjestettiin nuorille kilpailuja hiihdossa, kentt\u00e4urheilussa ja murtomaalla maastojuoksuja, jotka sopisivat varmaan hyvin nykynuorillekin. T\u00e4lt\u00e4 ajalta parhaina yleisurheilijoina olisi ehk\u00e4 mainittava m.m. Reino Kukkonen (piirinmestari 800 m:lla), Naakka, eritt\u00e4in kauniisti juokseva keskimatkojen juoksija, Yrj\u00f6 Turpeinen, Marilan veljekset Lauri ja Eino. 30-luvulla vaikutti seurassamme my\u00f6s jonkin aikaa nuori lahjakas korkeushypp\u00e4\u00e4j\u00e4 Leo R\u00e4kk\u00f6l\u00e4inen. H\u00e4n oli my\u00f6s pes\u00e4pallojoukkueen pelaajia. 30-luvulla alkoivat my\u00f6s seuraottelut Sepot-PTU-LU.<\/p>\n Hallbergin j\u00e4lkeen oli seuramme puheenjohtajana muutaman vuoden vak. tarkastaja Heikki Matikainen, h\u00e4nen j\u00e4lkeens\u00e4 aina vuoteen -39 saakka vuorotellen Harri Damsten ja Viktor Rotko.<\/p>\n Kun seuramme j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi, lis\u00e4\u00e4ntyi my\u00f6s vaatimus uusien lajien ottamisesta ohjelmaan. M.m. v. -33 otettiin ohjelmaan paini. Harjoituspaikkana oli tuo alussa mainittu Sarkala. T\u00e4m\u00e4 jo Vekaran aikuinen urheilumuoto sai innostuneen vastaanoton kuten aikaisemminkin, ja jatkossa seurasi hyv\u00e4\u00e4, sill\u00e4 my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 lajissa alkoi piirinmestaruuksia tippua seuramme j\u00e4senille. Pisimm\u00e4lle p\u00e4\u00e4siv\u00e4t Nevalaisen veljekset Aatu, August ja Vihtori, Valde Mauranen, Jussi Kuismin ja Leo Sorsa. Painia jatkettiin aina vuoteen -41, johon se sitten j\u00e4ikin, sota oli h\u00e4vitt\u00e4nyt seuran painimaton, eik\u00e4 uuden ostoon ollut mahdollisuuksia.<\/p>\n Hiihtolajien rinnalle talviseksi urheilumuodoksi oli otettu jo varhaisessa vaiheessa j\u00e4\u00e4pallo. Alkuun pelailtiin sit\u00e4 Nurmesta vastaan, my\u00f6hemmin uskallettiin jo kovempiinkin mittel\u00f6ihin mm. Joensuussa.<\/p>\n Seurojen toiminnoissa on huomattavissa er\u00e4\u00e4nlaista nousua ja laskua aivan kuin aaltoilua, joskus toiminta on erikoisen vilkasta, saavutetaan kauniita tuloksia ja p\u00e4invastoin. T\u00e4m\u00e4 pit\u00e4\u00e4 paikkansa my\u00f6s seuramme kohdalla. Esim. vuosi -39 oli sellaisen ripe\u00e4n toiminnan vuosi. Seurallamme oli hyv\u00e4 harjoituspaikka painijoilla ja se n\u00e4kyi tuloksissa. Hiiht\u00e4j\u00e4t olivat piirin alueella huipulla, kuten seuraavat tulokset kertovat: piirinmestaruus p\u00e4\u00e4matkalla 30 km:lla (Otto Holma), pit\u00e4jien v\u00e4lisen viestin voitto (Oskari ja Otto Holma sek\u00e4 M. Eskelinen) sek\u00e4 yhdistetyn kilpailun voitto (V. Suhonen). My\u00f6s j\u00e4\u00e4palloilijat kunnostautuivat selviten kakkoseksi JoPS:n j\u00e4lkeen piiriss\u00e4. Jalkapalloa, joka oli otettu ohjelmaan pari vuotta aikaisemmin, pelattiin my\u00f6s hyv\u00e4ll\u00e4 menestyksell\u00e4. Joukkueemme selvisi toiseksi oteltaessa piirin mestaruudesta.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 kaikki tapahtui -30 luvulla, ty\u00f6t\u00e4 oli tehty sek\u00e4 urheilijoiden ett\u00e4 johdon taholla kovasti, ja seuramme oli saatu nousemaan aivan piirin k\u00e4rkitiloille yleisseurana. Mutta kuitenkin parhaana saavutuksena lienee ehk\u00e4 pidett\u00e4v\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 yhdess\u00e4 Sk:n kanssa saatiin aikaan Lieksaan urheilukentt\u00e4 n.s. M\u00e4hk\u00f6n kentt\u00e4. Siin\u00e4 valui toinenkin hikipisara ennen kuin se valmistui lopultakin usean vuoden j\u00e4lkeen.<\/p>\n No niin, oltiin siis vuodessa -39. Olimme samanlaisessa tilanteessa kuin Vekara kolmattakymment\u00e4 vuotta takaperin. Sota oli edess\u00e4. Sota-aika meni ja kuten luonnollista toiminta oli melkoista hiljaiseloa. Er\u00e4s asia on kuitenkin mainittava. Lieksa-Pielisj\u00e4rvell\u00e4 solmittiin yhteistoimintasopimus SVUL:n ja TUL:n seurojen kesken kaikissa urheilulajeissa. Sotien j\u00e4lkeen vasta v. -45 p\u00e4\u00e4stiin j\u00e4lleen toiminnan alkuun. Hiihto oli se laji, jolla aloitettiin, j\u00e4\u00e4palloilu p\u00e4\u00e4si my\u00f6skin alkuun ja kes\u00e4n tultua entiset lajit yleisurheilu ja pes\u00e4pallo. My\u00f6s nyrkkeily otettiin ohjelmaan, mutta sit\u00e4 ei kuitenkaan kilpailumieless\u00e4 ole harrastettu. Piirin alueella urheilijamme p\u00e4rj\u00e4iliv\u00e4t entiseen hyv\u00e4\u00e4n tapaan mm. naisten pes\u00e4pallojoukkue nappasi piirinmestaruuden. T\u00e4st\u00e4 vuodesta alkavat my\u00f6s seuramme j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4t kansalliset sek\u00e4 kes\u00e4- ett\u00e4 talvikilpailut. My\u00f6s Pielisen Karjalan urheiluseurat alkoivat j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 yhteisi\u00e4 seura-otteluja, joihin seuramme otti my\u00f6s osaa. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n juhlia ei unohdettu, vaan j\u00e4rjestettiin suuret laskiaiskarnevaalit, palmukarnevaalit sek\u00e4 suuret j\u00e4\u00e4juhlat.<\/p>\n Ripe\u00e4sti alettiin, mutta jatko ei seurannutkaan samaan malliin, hiihto tosin sujui, samoin j\u00e4\u00e4pallo, mutta yleisurheilu n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 h\u00e4ipyv\u00e4n kokonaan ja jalkapallo nousevan vastaavasti pinnalle, pes\u00e4pallo n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s nukahtavan. Miss\u00e4 vika, sit\u00e4 etsittiin, siit\u00e4 jopa kirjoiteltiin sanomalehdiss\u00e4 lieksalaisten toimesta, riideltiinkin. Eripuraisuuden vallitessa seuran energinen palloilujaosto erosi seurasta muodostaen palloilun erikoisseuran paikkakunnalle (Hurtat) v. 1948. Niin h\u00e4ipyi palloilu seurastamme toistaiseksi. Vaikka t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeinen aika olikin seuratoiminnassa heikkoa aikaa, ainakin sis\u00e4isesti, niin urheilijamme toimivat edelleen. Hiiht\u00e4j\u00e4t menestyiv\u00e4t edelleenkin, esim. maakuntaviestin voittaneessa joukkueessa oli useita seuramme j\u00e4seni\u00e4. N\u00e4ihin aikoihin otettiin ohjelmaan harventuneiden lajien lis\u00e4ksi suunnistus, johon lajiin kiinnostus heti alusta alkaen oli hyv\u00e4 ja n\u00e4ytti my\u00f6s silt\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 lajissa j\u00e4senill\u00e4mme olisi mahdollisuuksia, sill\u00e4 saivathan j\u00e4senemme heti alkuvuosina siin\u00e4 useita piirinmestaruuksia sek\u00e4 viesti- ett\u00e4 henkil\u00f6kohtaisissa kilpailuissa. Voimistelu nousee taas esiin, j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n m.m. piirikunnallisia kilpailuja. 40-luku oli yleisurheilussa heikoimpia aikoja, mutta kun kymmenluku vaihtuu t.s. alkaa 50-vuotisluku, muuttuu tilanne taas hyv\u00e4ksi, varsinkin nuorten tytt\u00f6jen saavutukset ovat ilahduttavia. Piirin tilastoissa he ovat useissa lajeissa aivan k\u00e4rkitiloilla. My\u00f6s lienee t\u00e4lt\u00e4 vuosikymmenelt\u00e4 syyt\u00e4 mainita kaksi naishiiht\u00e4j\u00e4\u00e4mme Jenny Kari ja Hanna Toivanen. He ovat tuoneet monet kerrat m.m. piirin viestivoiton jonkun kolmannen tytt\u00e4ren my\u00f6t\u00e4ilem\u00e4n\u00e4. Jenny Kari saavutti my\u00f6s 2 kertaa Suomen B-mestaruuden, sek\u00e4 useita henkil\u00f6kohtaisia piirinmestaruuksia kuten Hannakin.<\/p>\n Yleisurheilussa on mainittava Seppo K\u00e4hk\u00f6nen sek\u00e4 Arno Damsten, molemmat p\u00e4\u00e4siv\u00e4t Suomen Urheiluliiton poikap\u00e4ivill\u00e4 mitaleille. Hannes Moisseinen h\u00e4tyytteli kovasti 7 m:n rajaa pituudessa. Tyt\u00f6ist\u00e4 Salli J\u00e4rvisalo ylti piirinmestaruuksiin, Salme Tirronen ja Leena Tuovinen olivat niinik\u00e4\u00e4n piirin k\u00e4rkitiloilla. Suunnistajat h\u00e4\u00e4r\u00e4siv\u00e4t my\u00f6s kovasti, vaikkakaan ei niin hyv\u00e4ll\u00e4 tuloksella kuin aikaisemmin, sill\u00e4 piirin taso oli noussut kovasti n\u00e4ihin aikoihin. LU:n kansalliset yleisurheilussa ja hiihdossa jatkuivat ja osanottajiakin oli runsaasti, esim. maailmanenn\u00e4tysmies Mikko Hietanen osallistui usein kansallisten piikille. Seuramme j\u00e4rjesti my\u00f6s n.s. amerikkalaiskilpailut. Saimme vieraaksemme melkoisen joukon oikeita jenkkej\u00e4, joukossa useita neekereit\u00e4. Kilpailut olivat hyv\u00e4t, yleis\u00f6\u00e4 valtavasti. Taloudellisesti tulos kohensi kovasti muuten heikkoa talouttamme. Kun viel\u00e4 muistamme, ett\u00e4 Eeva Rouvinen oli muistanut seuraamme testamentillaan melkoisesti, ei seurallamme ollut n\u00e4ihin aikoihin h\u00e4t\u00e4p\u00e4ivi\u00e4.<\/p>\n Vuonna -58 t\u00e4ytti seuramme 30 vuotta, jonka johdosta vietimme juhlap\u00e4iv\u00e4\u00e4 tosin siirt\u00e4en sen seuraavan vuoden alkuun.<\/p>\n Hiukan aikaisemmin oli seuramme saanut uuden lajin ohjelmaansa, nimitt\u00e4in pes\u00e4palloa ei huolinut mik\u00e4\u00e4n seura, ja niin LU:n oli otettava pes\u00e4pallo uudestaan, eik\u00e4 varmaan vastenmielisesti. Seuramme on aina noudattanut ajatusta, ett\u00e4 seura on j\u00e4seni\u00e4\u00e4n varten eik\u00e4 p\u00e4invastoin. Seuramme puheenjohtajina ovat vuodesta -45 vuoteen -51 olleet Harri Damsten, Veikko Ryyn\u00e4nen, Veli Lumiala, O. M. Salminen, Mauri Virmakoski, Erkki Set\u00e4l\u00e4 sek\u00e4 Martti Huuskonen sek\u00e4 v:sta -52 v:een -59 Pauli Mauro. Jaakko Heikkisen johdolla aloitti seuramme -60-luvun. Ohjelmaan tuli taas lis\u00e4, nimitt\u00e4in painonnosto. Seuramme Nurmij\u00e4rven kyl\u00e4osastossa innostui veljessarja Tapio, Matti ja Hannu Eskelinen painonnostoon ja muutaman kovan harjoitusvuoden j\u00e4lkeen alkoivat piirienn\u00e4tykset rapista. 60-luku alkoi muutenkin toimeliaasti, seuramme j\u00e4rjesti kiitett\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla hiihdon piirinmestaruuskilpailut, saaden my\u00f6s osansa mestaruuksista, m.m. Sylvi K\u00e4rkk\u00e4inen voitti ensimm\u00e4isen mestaruutensa. Pes\u00e4palloilijat aloittivat kovalla touhulla. Kev\u00e4\u00e4n piirin maastojuoksuissa nuoret juoksijamme menestyiv\u00e4t hyvin, Matti Maukonen mestaruuteen saakka. Suunnistajat tekiv\u00e4t tarkkaa ty\u00f6t\u00e4 selviten cupissa piirin loppuotteluun saakka. Olavi Salonen (tankki) osallistui kansallisiimme juosten mainion ajan Lieksan kent\u00e4ll\u00e4 1500 m:II\u00e4, aika 3.47,6. Pes\u00e4pallojoukkueemme voitti maakuntasarjan selviten Suomensarjaan.<\/p>\n Seuraavana vuotena jatkuivat entiset lajit ja entisell\u00e4 voimalla. Painonnostossa Matti Eskelinen l\u00e4heni voimakkaasti kansallista k\u00e4rke\u00e4 tullen valituksi maaotteluedustajaksi. Yleisurheilijamme voittivat seuraottelun LU-Sepot-VaVa sek\u00e4 lis\u00e4ksi useita piirinmestaruuksia.<\/p>\n Pes\u00e4palloilijat s\u00e4ilyiv\u00e4t Suomen it\u00e4sarjassa. Suunnistajilla oli v\u00e4livuosi. 1962 valittiin seuramme puheenjohtajaksi livari M\u00f6nkk\u00f6nen. Urheilulajit olivat edelleen entiset. Painonnostossa Matti Eskelisen tie yl\u00f6sp\u00e4in jatkui. H\u00e4nen armoillaan olivat jo Pohjoismaiset enn\u00e4tykset. Hiihdossa Timo Haimakainen saavutti piirinmestaruuden. Pertti Vuorinen oli paras piiriss\u00e4 vauhdittomissa hypyiss\u00e4. J\u00e4rjestimme yleisurheilun piirinmestaruuskilpailun, joista saimme 2 mestaruutta, Arvo Saarelainen keih\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja Matti Kilpel\u00e4inen moukarissa. J\u00e4rjestimme my\u00f6s piiriottelun Pohjois-Karjala-Kainuu, jonka oma piirimme voitti selv\u00e4sti. Sade kiusasi molempia arvokilpailuja.<\/p>\n 1963 jatkui samaan tapaan: viestisuunnistuksen piirinmestaruus yleisess\u00e4 eli Ml – sarjassa. Yleisurheilun viestikisoissa 16-17 v. pojat saavuttivat mestaruuden. Pes\u00e4palloilijat maakuntasarjan k\u00e4rjess\u00e4. Kansalliset kilpailut jatkuivat entiseen tapaan, yleisurheilun kansallisissa oli mukana my\u00f6s maaottelumies Kauko Harlos (moukari). Suunnistuksen henkil\u00f6kohtaisia piirinmestaruuksia tuli my\u00f6s. Tapani Eskelinen toi painonnostossa Suomen B-mestaruuden. Seuramme nousi yleisurheilussa I-luokkaan.<\/p>\n T\u00e4h\u00e4n aikaan kun seurassamme tuntui olevan voimakas yhteenkuuluvaisuuden henki, alkoi esiinty\u00e4 vaatimus eri urheilualojen keskitt\u00e4misest\u00e4. Aikaisemmin ymm\u00e4rrettiin keskitt\u00e4misell\u00e4 ennen kaikkea sit\u00e4, ett\u00e4 voimakas keskusseura hoitaisi parhaiten t\u00e4m\u00e4n asian (esimerkkej\u00e4 on), mutta toisin k\u00e4vi. Saatiin taas yksi seura lis\u00e4\u00e4 kilpailemaan yleis\u00f6n suosiosta: Hiihtourheilu sai oman erikoisseuransa (Pielisen Hs). Niin sitten jatkettiin seurassamme ilman hiihtoa. Yleisurheilu jatkui edelleen voimakkaana, seuramme on ollut vuoteen -67 saakka 1 lk:ssa yleisurheilussa. Suunnistuksessa seura nousi valioluokkaan. Ehk\u00e4 suurimpana tekij\u00e4n\u00e4 t\u00e4h\u00e4n iloiseen tapaukseen on pidett\u00e4v\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 saimme j\u00e4seneksemme Veijo Tahvanaisen, h\u00e4nh\u00e4n oli er\u00e4s Suomen parhaista suunnistajista. H\u00e4n ei ollut ainoastaan kilpailija, h\u00e4n oli my\u00f6s seuratoimintamies, ja h\u00e4nen j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 esimerkki on varmaankin innostava suunnistajiamme nyt ja tulevaisuudessa hyviin suorituksiin.<\/p>\n Pes\u00e4pallossa joukkueemme on maakuntasarjassa. Uutena lajina astuu kuvaan lentopallo. Seuramme l\u00e4ksi mukaan, pelaten Suomen perussarjassa.<\/p>\n T\u00e4llainen oli tilanne seurassamme 40-vuotisjuhlan kynnyksell\u00e4. Paljon oli seuramme ohjelma muuttunut entisist\u00e4, mutta jotakin oli kuitenkin j\u00e4ljell\u00e4, joten ty\u00f6t\u00e4 kyll\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 edelleenkin.<\/p>\n Seuramme 40-vuotisjuhlaa vietettiin 31. 3. Peltolan koululla. V\u00e4ke\u00e4 oli runsaasti ja juhlan tuntu oli korkealla. Onnitteluja satoi runsaasti. Palkitsemisia paljon, juhla oli todellakin aitoa. Vaikka olikin juhlavuosi, ei seurassamme unohdettu urheiluakaan. Pes\u00e4palloilu jatkui maakuntasarjatasolla. Suunnistus j\u00e4rjesti kansalliset Kolilla, v\u00e4ke\u00e4 l\u00e4hes 200. Piirinmestaruuksia yleisurheilussa 3. N\u00e4in jatkui toiminta edelleen. Talouden tukemiseksi otettiin ohjelmaan bingo.<\/p>\n Seuraava vuosi (1969) antoi puheenjohtajaksi Veikko K\u00e4\u00e4ri\u00e4isen. H\u00e4nen johdollaan seuramme toimi entiseen tapaan. Suunnistajilla oli kansalliset. Pes\u00e4palloilijat jatkoivat maakuntasarjassa, yleisurheilijat saavuttivat hyvi\u00e4 tuloksia. Arvo Saarelainen keih\u00e4sti enn\u00e4tyksens\u00e4 71,48.<\/p>\n Seuramme suuryritys, huvilavan rakentaminen aloitettiin ja sen toivottiin valmistuvan hyviss\u00e4 ajoin seuraavaksi huvikaudeksi. Seuraava vuosi kuluikin sitten pitk\u00e4lle uurastettaessa huvilavan rakentamispuuhissa. Iivari M\u00f6nkk\u00f6nen valittiin uudestaan puheenjohtajaksi. Samat urheilulajit jatkuivat, pes\u00e4pallo maakuntasarjassa. Hannu Rossinen voitti piirinmestaruuden maastojuoksussa. Kalevi Tikka ja Hannu Tolvanen yleisurheilussa. Lis\u00e4ksi nuoret saavuttivat useita piirinmestaruuksia. Suunnistajat eiv\u00e4t olleet pekkaa pahempia mitalien hankinnassa.<\/p>\n Mieliinpainuvin tapaus vuodelta -71 lienee ollut maakuntaviesti Lieksassa, jossa palkintoj\u00e4rjestys oli: Kataja, Kitee ja LU. Kalevi Tikka piirin maastomestari. Nuorillemme suunnistuksen viestimestaruus. Pes\u00e4palloilijat edelleen maakuntasarjassa.<\/p>\n Kuten jo aikaisemmin on tullut sanottua, tapahtuu seuran toiminnoissa nousua ja laskua, aaltoilua. Niinp\u00e4 nytkin. Pes\u00e4pallon taso heikkenee, joukkueemme joutui hakemaan vauhtia piirisarjasta. Suunnistus ja yleisurheilu jatkavat entiseen tyyliin, kosolti piirinmestaruuksia ja muitakin hyvi\u00e4 sijoituksia. Nuorisourheiluun kiinnitet\u00e4\u00e4n yh\u00e4 enemm\u00e4n huomiota, muotiin tulevat ns. ik\u00e4kausikilpailut, joilla hoidetaan j\u00e4lkikasvua. T\u00e4st\u00e4 porukasta nousi esiin suuri tulevaisuuden lupaus, Jussi Nyk\u00e4nen. H\u00e4n sijoittui poikien B-sarjassa hopealle Suomen nuorten mestaruuskisoissa. Odotimme h\u00e4nest\u00e4 paljon, toisin k\u00e4vi. N\u00e4ihin aikoihin (1972) alkoi naisten lentopalloilu seurassamme nousta tasaisesti ja varmasti.<\/p>\n V. 1973 alkoi komeasti, toinen sija maakuntajuoksussa, piirin maastojuoksuissa mestaruuksia roppakaupalla. Sama tahti jatkui my\u00f6s kent\u00e4ll\u00e4. Vuosi oli Kalevi Tikan. H\u00e4n sijoittui SM-maastojuoksuissa 10.000 m:lla kuudenneksi. Piirienn\u00e4tykset 3.000-10.000 m:ll\u00e4 paranivat roimasti h\u00e4nen toimestaan. Hyv\u00e4n\u00e4 aisaparina oli Antero Vornanen. Seuramme j\u00e4rjest\u00e4miss\u00e4 yleisurheilukilpailuissa (kans.) oli mukana my\u00f6s Hannu Siitonen ja Jorma Kinnunen, yleis\u00f6\u00e4 harvinaisen runsaasti, n. 600-700 henke\u00e4.<\/p>\n Seuraava vuosi alkoi yht\u00e4 komeasti. Maastojuoksumestaruuksia Tikalle, radalla samoin ja my\u00f6s Vornaselle. Pes\u00e4palloilijat pelailivat piirisarjassa. Lentopallo jatkoi nousuaan. Jussi Nyk\u00e4nen korjaili my\u00f6s enn\u00e4tyksi\u00e4. Suunnistajat jatkoivat entiseen tapaan.<\/p>\n 1975 alkoi sill\u00e4, ett\u00e4 puheenjohtajaksi valittiin Reino K\u00e4\u00e4ri\u00e4inen. Trio Vornanen – Tikka – Uljonen voittivat pm:t maastossa. Lentopallotyt\u00f6t saavuttivat vihdoin pm-mestaruuden. Radalla jatkui Tikan ja Vornasen tahti. Suunnistajille my\u00f6s mestaruuksia. Lentopallotyt\u00f6t jatkoivat hyvi\u00e4 suorituksiaan nousten II-sarjaan. Yleisurheilu ja suunnistus jatkuivat samaan tapaan, pes\u00e4pallo nukahtamista vailla ja uutena toimintamuotona ohjelmassa uinti.<\/p>\n N\u00e4in jatkui toiminta vaihtelevasti. Ik\u00e4kausiurheilu hiljeni ja alkoi taas voimakkaana pienen tauon j\u00e4lkeen. Suunnistajat katsoivat, etteiv\u00e4t he saa tarpeeksi huomiota jaostona, ja erosivat erikoisseuraksi (Lieksan Rasti). Toivotaan paljon onnea matkaan.<\/p>\n N\u00e4in olemme taas taivaltaneet kymmenvuotiskauden. T\u00e4h\u00e4n kauteen sis\u00e4ltyy paljon iloa ja menestyst\u00e4, joskin murheitakin on ollut, mutta miss\u00e4\u00e4n tapauksessa ei ole syyt\u00e4 olla allap\u00e4in, sill\u00e4 se ty\u00f6, jota olemme tehneet on tullut nuorisomme hyv\u00e4ksi, sen varmaan kaikki tunnustanevat.<\/p>\n Lokakuulla -78 IM<\/em> 60-vuotiaan Lieksan Urheilijoiden (LU) viime kymmenvuotistaival on urheilutoiminnaltaan kulkenut p\u00e4\u00e4osin tuttuja polkuja pitkin. LU on edelleen yleisseura, jonka p\u00e4\u00e4toimintamuotoina ovat yleisurheilu, lento- ja pes\u00e4pallo, uinti ja monipuolinen kuntoliikunta. Monet uudet eri lieksalaisseurojen kanssa yhteiset liikuntatapahtumat, Lieksan kaupungin uuden ja ajanmukaisen keskusurheilukent\u00e4n valmistuminen Urheilupuistoon sek\u00e4 jaostojen toiminta- ja talousvastuun tarkentaminen ovat selv\u00e4sti pirist\u00e4neet seuramme toimintaa ja tuoneet uusia j\u00e4seni\u00e4 mukaan seuraty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n Seuramme 50-vuotisjuhla pidettiin 10.12.1978 Kuhmonkadun koulussa. Uusi vuosikymmen aloitettiin Reino Rytiniemen johdolla. Lentopallo oli noihin aikoihin seuran n\u00e4kyvin urheilumuoto. Naisjoukkueemme sijoittui useana vuonna II-sarjassa hopealle saavuttaen SVUL:n Pohjois-Karjalan piirinmestaruudenkin kolmena vuonna per\u00e4kk\u00e4in. Valitettavasti l\u00e4hes kaikkien edustusjoukkueen pelaajien paikkakunnalta poismuutto aiheutti sarjapaikasta luopumisen. Samaa tasoa ei en\u00e4\u00e4 olekaan saavutettu.<\/p>\n SVUL:n P-K:n piirin pj. Eino Kiiski suoritti lipun juhlallisen vihkimisen. Muutama viikko my\u00f6hemmin uusi lippu hulmusi ensi kerran edustusteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 SVUL-80-juhlavuoden p\u00e4\u00e4tapahtumassa Tampereen suurkisoissa.<\/p>\n LieHS:n aloitteesta olimme mukana perustamassa LUK-kouluja, jotka ovat tarjonneet monipuolista liikuntaa ja kivoja kavereita.<\/p>\n Sunnuntaina 27.3.1983 sivakoi urhea joukko hiihdon yst\u00e4vi\u00e4 ensimm\u00e4isen Bomba-Brahea -hiihdon Nurmeksesta Bomba-talon rannasta Lieksan kauppaoppilaitoksen nurkalle. T\u00e4ll\u00e4 ns. koevaelluksella mukana ollut seuramme puheenjohtaja Seppo Lahdenkauppi innostui kokemuksistaan niin, ettei ole kertaakaan j\u00e4\u00e4nyt pois my\u00f6hemmin hiihdetyist\u00e4 varsinaisista B-B-hiihdoista. Olemme olleet koko ajan mukana hiihdon j\u00e4rjestelyteht\u00e4viss\u00e4 muiden lieksalaisseurojen kanssa.<\/p>\n Seuraavana vuonna myytiin useiden tihut\u00f6iden kohteeksi joutunut, aikoinaan seuran taloutta tukemaan rakennettu, my\u00f6hemmin lavakuolemaepidemian takia taakaksi tullut Koskikallion tanssilava. Saavan kalliolla lenkkeilev\u00e4t lavan puuhamiehet Hassisen Veikko, K\u00e4rjen Unto ja Martti sek\u00e4 kymmenet muut nais- ja miesj\u00e4senemme n\u00e4kev\u00e4t t\u00e4n\u00e4\u00e4n vain pystyss\u00e4 t\u00f6rr\u00f6tt\u00e4vi\u00e4 betonipilareita ja kaatumaisillaan lenksottavaa lauta-aitaa. Saman vuoden iloisimman yll\u00e4tyksen tuotti uimaritytt\u00f6 Anne Lackman voittaessaan kultaa niin halli- kuin kes\u00e4uinneissa T-17 100 m selk\u00e4uinnissa. Anne on ollut seuran parhain urheilija viime vuosina.<\/p>\n Yli 500-j\u00e4senisen seuramme toimihenkil\u00f6t, valmentajat ja urheilijat ovat tehneet arvokasta ty\u00f6t\u00e4 paikkakuntamme urheilun hyv\u00e4ksi. Tulevien vuosien tavoitteena on seuramme valitsemien urheilumuotojen tason nostaminen ja harrastajajoukon kasvattaminen, my\u00f6nteisen seurahengen lis\u00e4\u00e4minen sek\u00e4 j\u00e4senist\u00f6n aktivoiminen toimimaan ja osallistumaan seuraty\u00f6h\u00f6n ohjaajina, valmentajina, kilpailijoina, kuntoilijoina ja tukijoina.<\/p>\n Juhlavuoden johtokunta:<\/strong> Seuran puheenjohtajat:<\/strong> Seuran sihteerit:<\/strong> Ik\u00e4kausiurheilussa piirinmestaruusmitaleita on saavutettu joka vuosi aina 1970-luvun lopusta l\u00e4htien. N\u00e4it\u00e4 ”mitalisteja” ovat olleet mm. Seppo Muikku (kuvassa keskell\u00e4), Ari Lahdenkauppi, Kari Hara, HarriK\u00e4\u00e4ri\u00e4inen, Eeri M\u00e4ki, Katja R\u00e4ty, Taina Korell, Visa Kutvonen, Minna N\u00e4ttiaho, Tiina K\u00e4hk\u00f6nen ja viime vuosien lupauksina mm. P\u00e4ivit H\u00e4rk\u00f6nen ja Toivanen (kuvassa vasemmalla), Kaija Piirainen (kuvassa oikealla), Teija ja Tuija Mainela, Eija Hyv\u00f6nen, Minna Naumanen, Pirkko Kortelainen, Liisa Makkonen ja Jukka Ojala.<\/p>\n Kimmo Heikkinen juoksi piirin nuorten maastojuoksumestariksi v. 1981 kuuluen my\u00f6hempin\u00e4kin vuosina piirin k\u00e4rkijoukkoon. Nuorten seuraotteluja LU-EKP on kamppailtu niin Enon sis\u00e4hallissa kuin kotikent\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n Vuodesta 1985 l\u00e4htien on k\u00e4yty nuorten seuraottelu LU-Sepot-J\u00e4nne, jonka LU on voittanut joka kerta (kuva). Saavan h\u00f6lkk\u00e4 on vuosittain ker\u00e4nnyt vaihtelevan joukon juoksijoita testaamaan kuntoaan.<\/p>\n Jaoston puheenjohtajat:<\/strong> Vuosina 1978-81 naisjoukkue pelasi menestyksellisesti II- sarjassa kamppaillen sarjavoitosta. Joukkueen palaajista P\u00e4ivi Muikku ja Anna-Liisa Pyykk\u00f6 kuuluivat jopa maajoukkuevalmennusrenkaaseen. Vuonna 1981 seuramme luopui sarjapaikasta pelaajavaikeuksien takia, pelaili III-sarjassa voittaen sen, mutta sarjanousun asemasta luopui uudelleen eik\u00e4 naisjoukkuetta sen j\u00e4lkeen olekaan n\u00e4hty sarjaotteluissa mukana. Toiminta on keskittynyt l\u00e4hinn\u00e4 tytt\u00f6joukkueiden valmentamiseen, my\u00f6s sarjoihin on osallistuttu. Viikoittaisen kuntolentopallon lis\u00e4ksi miehet pelasivat V-sarjassa 1981-85. Viimemainitusta vuodesta l\u00e4htien jaosto on osallistunut PIHAKISA-sarjan paikallisiin j\u00e4rjestelyihin yhdess\u00e4 Visan kanssa.<\/p>\n Jaoston puheenjohtajat:<\/strong> Jaoston puheenjohtajat:<\/strong> Jaoston puheenjohtajat:<\/strong> Raittius- ja nuorisojaosto on j\u00e4rjest\u00e4nyt seurailtoja ja virkistysretki\u00e4, joissa filmein ja tietokilpailuin on tuotu esiin terveiden ja raittiiden el\u00e4m\u00e4ntapojen merkitys nuoren urheilijan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Jaoston puheenjohtajana koko kymmenvuotisjakson on ollut Juhani Ryyn\u00e4nen.<\/p>\n Nais-\/Tukijaosto on vuosien varrella kiitett\u00e4v\u00e4sti huolehtinut kilpailujen ravintolaj\u00e4rjestelyist\u00e4, hankkinut mit\u00e4 erilaisin tempauksin ja talkootoimin varoja kilpailutoimintaa varten sek\u00e4 hankkinut ahkeralla toiminnallaan seuramme lipun.<\/p>\n Lieksassa tammikuussa 1988 Vuoden kuluessa seuraamme ja sen j\u00e4seni\u00e4 muistettiin seuraavin huomionosoituksin: SUL palkitsi LU:n PK:n piirin ainoana seurana 1000 mk:n stipendill\u00e4 eteenp\u00e4inmenon ansiosta Seura-avustusta LU sai Lieksan kaupungilta 27 000 mk. Ohjauspalkkiot ja muut avustukset mukaan lukien tuki oli 40 000 mk. Sepot hallitsivat LU:ssa: puheenjohtajana Seppo Lahdenkauppi, sihteerin\u00e4 Seppo Naumanen, varapuheenjohtajana Seppo Tuhkanen sek\u00e4 juoksijoina Sepot H\u00e4rk\u00f6nen, Eronen ja Muikku.<\/p>\n NUORI SUOMI – kampanja ja SUURKISA 1990 – projekti k\u00e4ynnistyiv\u00e4t. LU ja LieHS saivat uuden sini-valko-keltaisen verryttelypuvun.<\/p>\n Apulaiskaupunginjohtaja Aulis Korpelaisen my\u00f6t\u00e4vaikutuksella Kuhmonkadun koululle saatiin 70 m:n juoksumatto (kuva). Ohjattuja harjoitustilaisuuksia oli runsaasti ja osallistujia niihin kirjattiin 13 966. vuoden lopussa seurassa oli 597 j\u00e4sent\u00e4.<\/p>\n Lieksan liikuntatoimenjohtaja vaati poliisitutkintaa kahden LU:n seuratoimitsijan ajettua ja parkkeerattua autonsa urheilukent\u00e4n viereiselle nurmikolle. Kuulustelujen j\u00e4lkeen asia raukesi. Liikuntatoimenjohtaja ei esitt\u00e4nyt rangaistusvaatimusta eik\u00e4 Lieksan kaupunki korvausvaatimusta. My\u00f6hemmin alueelle tehtiin pys\u00e4k\u00f6intialue kahdelle autolle. Toukokuisista tapahtumista kirjoitti ilmaislehti Lieksalainen eritt\u00e4in v\u00e4rikk\u00e4\u00e4sti elokuun numeroissa.<\/p>\n Johtokunta haki muutosta vapaa-ajanlautakunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen seura-avustusten jaosta. Kaupunginhallitus ei muutosesityst\u00e4 hyv\u00e4ksynyt, mutta totesi p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 jatkossa on kiinnitett\u00e4v\u00e4 enemm\u00e4n huomiota seurojen toimintaan avustuksista p\u00e4\u00e4tett\u00e4ess\u00e4. Seuran tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6s oli tappiollinen yli 15000 markkaa.<\/p>\n SM-mitalistien juhla pidettiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Lieksassa. J\u00e4rjestelyist\u00e4 vastasivat SVUL:n Pohjois-Karjalan piiri sek\u00e4 LieHS, Naisvoimistelijat ja LU. Juhlassa palkittiin mm. Valtakunnalliseksi laturetkeksi suunniteltu 8. Bomba-Brahea – hiihto jouduttiin perumaan, koska latua ei voitu avata lumen v\u00e4h\u00e4isyyden vuoksi. LIEKSA HIIHT\u00c4\u00c4 – puulaakiviesti yhdess\u00e4 LieHS:n kanssa j\u00e4rjestettiin 10:nnen ja samalla viimeisen kerran.<\/p>\n BB-hiihto j\u00e4rjestettiin viimeisen kerran (Kuvassa moninkertainen voittaja Antti Varis). Ruotsi-Suomi – maaottelumatkalle Tukholmaan osallistui 23 henke\u00e4<\/p>\n Ira Kinnunen valittiin seuran puheenjohtajaksi vuodeksi 1992. Nuoren naisen (19 v) valinta kiinnosti sanomalehti\u00e4, jotka julkaisivat laajoja artikkeleita Irasta.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Urheilukent\u00e4n kuuluttamorakennus kuohutti valtuuston \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4\u00e4n ja hylk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n hankkeen. Seuraavassa istunnossa rakentamislupa my\u00f6nnettiin \u00e4\u00e4nin 36-5. (kuvassa kuuluttajat ty\u00f6paikallaan)<\/p>\n Lieksa-Pielisj\u00e4rvi – seura nimesi uusia Pielisen taitajia, joista kolme LU:laista : Jaakko Heikkinen (pj. 60-luvulla), Heino Muikku ja Ilkka Pajamo. Lieksa-p\u00e4iv\u00e4n juhlassa Seppo Lahdenkauppi esitelm\u00f6i lieksalaisen urheilun saavutuksista. Kaija Piirainen valittiin puheenjohtajaksi vuodeksi 1993<\/p>\n Heino Muikun valinta marraskuussa LU:n seuraavaksi puheenjohtajaksi \u00e4\u00e4nestyksen j\u00e4lkeen ei kaikkia miellytt\u00e4nyt, niinp\u00e4 uimarit ja Sulkavalla SM-kultaa voittaneet soutajat erosivat joulukuussa LU:sta (kuva). Muikku toimi puheenjohtajana kolme vuotta (1994-1996). Pentti Karttunen otti vastuulleen LU-lehden toimittamisen.<\/p>\n <\/p>\n LU sai joulukuussa uudet s\u00e4\u00e4nn\u00f6t. Seppo Lahdenkauppi valittiin puheenjohtajaksi. Johtokuntaa valittiin lis\u00e4ksi kolme uutta j\u00e4sent\u00e4.<\/p>\n Johtokunnan ty\u00f6 k\u00e4ynnistyi kolmen hiljaiselovuoden j\u00e4lkeen, ja seuran s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 aletaan taas noudattaa. Pentti Karttunen valitaan puheenjohtajaksi vuodeksi 1998. Seurassa on 320 j\u00e4sent\u00e4.<\/p>\n Lentopallojaostoa johti Pentti Mainela. Naiset ja miehet pelasivat kuntolentopalloa. C-tytt\u00f6jen joukkuetta ohjasi Jari Jolkkonen. SM-sarjan alkuturnauksessa joukkue saavutti toisen tilan Outokummun j\u00e4lkeen.<\/p>\n Matti Parkkonen johti jaostoa. C-tyt\u00f6t saivat pm-hopeaa.<\/p>\n Naisten 35-joukkue sijoittui SM – alkusarjassa kolmanneksi.<\/p>\n Jaostoa johti Anni Muikku. N-35-joukkue sijoittui SM – alkusarjassa toiseksi. Kuntolentopalloilu oli edelleen hyvin suosittua.<\/p>\n Kuntonaiset voittivat puulaakimestaruuden h\u00e4vi\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ainoatakaan er\u00e4\u00e4. B-tyt\u00f6t sijoittuivat kolmanneksi. Eeva H\u00e4rk\u00f6nen valmensi tytt\u00f6j\u00e4 ja johti jaostoa vuoden 1996 loppuun.<\/p>\n Kuntonaiset voittivat puulaakimestaruudet per\u00e4kk\u00e4isin\u00e4 vuosina. N-35 -sarjassa naiset sijoittuvat kolmanneksi talvella 1997 SM – sarjan alkuturnauksessa Kangaslammilla. Tytt\u00f6jen lentopallotoiminta hiipuu.<\/p>\n Jaostoa johti Seppo Tuhkanen. <\/p>\n <\/p>\n Jaostoa johti Ilkka Pajamo. Pesiskouluun osallistui l\u00e4hes 50 tytt\u00f6\u00e4 ja poikaa. Kahdeksan joukkueen puulaakisarjan voitti Enso. Naisjoukkue pelasi it\u00e4lohkossa (kuva).<\/p>\n Puulaaki – Cupin voitti Raja. Pes\u00e4pallon lipunkantajaksi nimettiin Minna Turunen.<\/p>\n Jaostoa johti Minna Turunen. Pesiskouluun osallistui 30 lasta. Puulaakisarjan voitti Mets\u00e4hallitus.<\/p>\n Pesiskoulussa oli l\u00e4hes 50 lasta. Sarjapeleiss\u00e4 ei menestytty. E – tytt\u00f6jen ja E – poikien mukanaolo loi uskoa pes\u00e4pallon tulevaisuuteen.<\/p>\n Kirsi Rokkonen alkaa ottaa vastuuta valmennuksesta. Innokkaita poikia ja tytt\u00f6j\u00e4 on runsaasti. Kes\u00e4ll\u00e4 1995 piirin pesisleiri j\u00e4rjestettiin Lieksassa. 1996 Unto Rokkosen perhe nimettiin piirin ansioituneimmaksi pes\u00e4palloperheeksi. Kirsi Rokkonen sai pienoispes\u00e4pallomailan tunnustuksena ansiokkaasta ohjaustoiminnasta. Kes\u00e4ll\u00e4 1997 aloitetaan yhteisty\u00f6 ja -pelaaminen Nurmeksen Seppojen kanssa. Puulaakiin ei en\u00e4\u00e4 ilmoittaudu joukkueita.<\/a><\/p>\n Jaostoa johti Tuomo Lackman. Uimarit kilpailivat mm. Kajaanissa, Savonlinnassa, Kiteell\u00e4, Joensuussa ja Kuopiossa. Anne Lackman piti ”v\u00e4livuoden” yo – kirjoitusten vuoksi. SM-uinneissa Anne sijoittui 5:nneksi 100 m:n selk\u00e4uinnissa.<\/p>\n Anne Lackman sai Lieksan Lehden urheilumitalin edellisen vuoden ansioista. G\u00f6teborgin MM-Cupissa Anne ui 50 m:n selk\u00e4uinnin SE:n 31,59. Kaikkiaan Anne ui kolme Suomen mestaruutta vuoden aikana.<\/p>\n Annen menestys selk\u00e4uimarina jatkui. Kolme Suomen mestaruutta ja yksi pronssimitali todistivat kehityksen jatkuvan. Matti Immonen saavutti SM-pronssin 1 500 m:ll\u00e4 M-18 – sarjassa.<\/p>\n Uimareiden menestyksellisin vuosi. Anne ui Barcelonan olympiakisoissa ainoana suomalaisena naisuimarina uuden SE:n ja er\u00e4voiton. H\u00e4nen aikansa 100 m:n selk\u00e4uinnissa 1.06,48 oikeutti 39. sijaan 45 uimarin joukossa.<\/p>\n Satu-Maaria Kirjavainen nousi seuran ykk\u00f6suimariksi Annen lopetettua. Kev\u00e4\u00e4n 1994 uinneissa uimarit edustivat viel\u00e4 LU:ta, mutta siirtyiv\u00e4t sitten Lieksan Loiskeen uimareiksi.<\/a><\/p>\n Kunniakierrokseen osallistui 56 kuntoilijaa. Tapahtuma tuotti n. 14 000 mk, josta seuran osuus 7 000.<\/p>\n Kunniakierros tuotti 21 000 mk. SUL:n nuorisotoimintakilpailussa LU oli 19:s 450 seuran joukossa. Piirinmestaruuksista p\u00e4\u00e4si iloitsemaan 18 urheilijaa. SM-tasolla Matti Utriainen sai pronssia maastojuoksussa M-55 -sarjassa.<\/p>\n LU:n kansalliset yu-kisat muuttuivat ”kansainv\u00e4lisiksi”, sill\u00e4 osanottajiksi saatiin kenialaisia, nigerialaisia ja tansanialaisia urheilijoita. Osanottajia oli 200 ja yleis\u00f6\u00e4kin yli 500 (kuva).<\/p>\n Vuosi oli nuorisourheilun kannalta LU:n parhaita. Piirinmestaruuksiin ylsi 21 urheilijaa. LU s\u00e4ilytti asemansa piirin kolmanneksi parhaana seurana. Kunniakierros tuotti 25 000 mk 74 juoksijan voimin. LU osallistui ensimm\u00e4isen kerran Karelia – viestin j\u00e4rjestelyihin.<\/p>\n Kansallisten yu-kisojen huipputuloksista vastasivat USA:n Jeff Rogers 220 (korkeus) ja Kenian Joseph Sainah 47,64 (400 m). (kuva 1500 metrin l\u00e4hd\u00f6st\u00e4)<\/p>\n Jaosto j\u00e4rjesti 22 kilpailua kes\u00e4n aikana. A-luokan tulokseen ylsiv\u00e4t Eija Hyv\u00f6nen ja Heidi Korhonen (13), joka sai SM-hopean kuulassa ja pronssin kiekonheitossa. Petter Kukkonen (kuvassa) valittiin 10-vuotiaiden sarjan parhaaksi yleisurheilijaksi Pohjois-Karjalassa.<\/p>\n A-luokan urheilijoita olivat juoksijat Eija Hyv\u00f6nen (18) ja Heidi Rapa (14). Ilkka V\u00e4nsk\u00e4 (13) rikkoi vetoapukisojen tulosrajan seiv\u00e4shypyss\u00e4 (250).<\/p>\n Heidi Rapa juoksi 800 ja 3000 m:ll\u00e4 pronssimitalit koululaisten SM-kilpailuissa (kuva). Ilkka V\u00e4nsk\u00e4 oli kuudes 6-ottelun SM – kisoissa<\/p>\n Yleisurheilujaosto j\u00e4rjesti huhtikuussa SM-maantiejuoksun. Uimahallin l\u00e4hettyvill\u00e4 juostun 20 km voitti Visa Orttenvuori ajallaan 1.00.50. Naisten paras 15 km:ll\u00e4 oli Ritva Lemettinen. LU:n Heidi Rapa sijoittui nuorten 10 km:ll\u00e4 14:nneksi.<\/p>\n 10. Kansallisiin kilpailuihin osallistui nelj\u00e4 kenialaista ja kaksi sveitsil\u00e4ist\u00e4 urheilijaa. 1500 m:n rahajuoksussa menestyiv\u00e4t kenialaiset. Pertti N\u00e4s\u00e4nen voitti Espanjassa maratonin 60-vuotiaiden sarjan. Ilkka V\u00e4nsk\u00e4 (15) heitti A-luokan tuloksen 60,22 keih\u00e4\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n Kansallisissa Ruotsin Tore Gustafsson heitti moukaria 76,18. Heidi Rapa ja Ilkka V\u00e4nsk\u00e4 olivat edelleen LU:n parhaita yleisurheilijoita. Luokkatuloksia tehtiin vain 13. Vuosina 1989 – 1991 niit\u00e4 tehtiin yhteens\u00e4 143 kpl.<\/p>\n Tero Ridanp\u00e4\u00e4 juoksi kansallisten 100m aikaan 10,38 liev\u00e4ss\u00e4 my\u00f6t\u00e4tuulessa (+2,38) (kuva). Pekka Raassina hypp\u00e4si A-luokan tuloksen korkeudessa. Ilkka V\u00e4nsk\u00e4 (17) heitti piirinenn\u00e4tyksen ja A-luokan tuloksen keih\u00e4\u00e4ss\u00e4 62,24. Toni N\u00e4rv\u00e4inen (11) alkoi tehtailla piirinenn\u00e4tyksi\u00e4. Arttu Nousiainen (13) voitti seip\u00e4\u00e4ss\u00e4 It\u00e4-Suomen aluemestaruuden tuloksella 265. Veteraanit saivat hopeaa SM-maratonilla. Saavan h\u00f6lk\u00e4n 1970-luvulla alkanut historia p\u00e4\u00e4ttyi Erkki K\u00e4rkk\u00e4isen voitettua kiertopalkinnon omakseen.<\/p>\n Matti Utriainen alkaa johtaa jaostoa. Arttu V\u00e4nsk\u00e4 jatkaa valmennusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4. Kunniakierros juostaan viiden vuoden tauon j\u00e4lkeen. Kansalliset\/kansainv\u00e4liset kisat j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n -toistaiseksi- viimeist\u00e4 kertaa. Luokkatulosten m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousee 21:een. Ilkka V\u00e4nsk\u00e4 ja Tomi Turunen heitt\u00e4v\u00e4t SM-hopean keih\u00e4\u00e4nheiton joukkuekilpailussa M19 -sarjassa (kuva, Tomi vas, Ilkka oik). Toni N\u00e4rv\u00e4inen (12) juoksee valtakunnan maastomestariksi Kuortaneella. Veijo Nousiainen voittaa kultamitalin veteraanien SM – maratonilla M50 -sarjassa. H\u00e4n sek\u00e4 Erkki K\u00e4rkk\u00e4inen ja Matti Utriainen voittavat joukkuekultaa saman kisan M40 -sarjassa.<\/a><\/p>\n
\nIivari M\u00f6nkk\u00f6nen
\nLU:n 50-vuotisjuhlassa 10.12.1978<\/strong><\/p>\nLieksan Urheilijat perustetaan<\/strong><\/h5>\n
Urheilutoiminta alkaa<\/strong><\/h5>\n
Toiminta vilkastuu<\/strong><\/h5>\n
\n[tabby title=”1930″]
\nIivari M\u00f6nkk\u00f6nen
\nLU:n 50-vuotisjuhlassa 10.12.1978<\/strong><\/p>\n1928-1939<\/strong><\/h4>\n
Seuran toiminta alkaa<\/strong><\/h5>\n
Lajivalikoima kasvaa<\/strong><\/h5>\n
Tulokset paranevat, seuralle useita piirinmestaruuksia<\/strong><\/h5>\n
\n[tabby title=”1940″]
\nIivari M\u00f6nkk\u00f6nen
\nLU:n 50-vuotisjuhlassa 10.12.1978<\/strong><\/p>\n1940-luku: hiihto nousee, yleisurheilu hiipuu<\/strong><\/h4>\n
\n[tabby title=”1950″]
\nIivari M\u00f6nkk\u00f6nen
\nLU:n 50-vuotisjuhlassa 10.12.1978<\/strong><\/p>\n1950-luku: Yleisurheilu ja talous paranevat<\/strong><\/h4>\n
\n[tabby title=”1960″]
\nIivari M\u00f6nkk\u00f6nen
\nLU:n 50-vuotisjuhlassa 10.12.1978<\/strong><\/p>\n1960<\/strong><\/h5>\n
1961<\/strong><\/h5>\n
1962<\/strong><\/h5>\n
1963<\/strong><\/h5>\n
1964-67<\/strong><\/h5>\n
1968<\/strong><\/h5>\n
1969<\/strong><\/h5>\n
\n[tabby title=”1970″]
\nIivari M\u00f6nkk\u00f6nen
\nLU:n 50-vuotisjuhlassa 10.12.1978<\/strong><\/p>\n1970<\/strong><\/h5>\n
1971<\/strong><\/h5>\n
1972<\/strong><\/h5>\n
1973<\/strong><\/h5>\n
1974<\/strong><\/h5>\n
1975<\/strong><\/h5>\n
1976-78<\/strong><\/h5>\n
\n[tabby title=”1980″]
\nIlkka Pajamo<\/strong><\/p>\n1978-1979<\/strong><\/h5>\n
1980<\/strong><\/h5>\n
![\"0535\"](\"https:\/\/www.lieksanurheilijat.com\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/0535.jpg\")
Kuvassa lippu Ira Kinnusella Helsingin suurkisoissa 1990Vuonna 1980 putkahti seuraan uusi jaosto, koripallojaosto. Innokkaan pelaajavalmentajansa Tero Hakkaraisen johdolla miesjoukkue harjoitteli viisi kertaa viikossa, pelasi kaksi kautta maakuntasarjassa ja yks’kaks varsinainen kilpailutoiminta sammui Teron l\u00e4hdetty\u00e4 l\u00e4\u00e4nin p\u00e4\u00e4kaupunkiin. Saman vuoden kes\u00e4kuun 2. p\u00e4iv\u00e4 on merkkip\u00e4iv\u00e4 seuramme historiassa. Saimme oman sinivalkoisen lipun, jonka seuran naisjaosto hankki ja lahjoitti.<\/p>\n1981<\/strong><\/h5>\n
![\"0626\"](\"https:\/\/www.lieksanurheilijat.com\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/0626.jpg\")
Seuran oma lehti, LU-LEHTI<\/a>, ilmestyi ensimm\u00e4isen kerran v. 1981 8-sivuisena. T\u00e4m\u00e4 kaksi kertaa vuodessa ilmestyv\u00e4 seuralehtemme on t\u00e4rke\u00e4 yhdysside seurav\u00e4en kesken, t\u00e4rke\u00e4 toimintamuotojemme esittelij\u00e4 ja tiedotuskanava lieksalaiselle urheiluv\u00e4elle. Samalla se vankistaa seuran taloutta. Reino Rytiniemi pitk\u00e4aikaisena p\u00e4\u00e4toimittajana ja Heino Muikku v\u00e4sym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 ilmoitusten ker\u00e4\u00e4j\u00e4n\u00e4 ansaitsevat vilpitt\u00f6m\u00e4n kiitoksen panoksestaan lehtemme hyv\u00e4ksi. Maaliskuussa seuramme j\u00e4rjesti yhdess\u00e4 Lieksan Hiihtoseuran kanssa I LIEKSA HIIHT\u00c4\u00c4 -viestitapahtuman, joka sai 24 joukkuetta mukaan leppoisaan puulaakihenkiseen kisaan (Kuva). Urheilupuistosta on viime vuosina siirrytty P\u00e4rn\u00e4n vaihtelevammille laduille suosion pysyess\u00e4 edelleen ilahduttavana. Kes\u00e4kuun alkupuolella yleisurheilujaosto j\u00e4rjesti kansalliset kilpailut seitsem\u00e4n vuoden tauon j\u00e4lkeen. Perinteisen ”Lieksan piikin” voitti oman seuran Erkki Hara.<\/p>\n1982<\/strong><\/h5>\n
![\"0638\"](\"https:\/\/www.lieksanurheilijat.com\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/0638.jpg\")
BRAHEAN KUNTOTUNTI oli kev\u00e4\u00e4n 1982 uusi yhdess\u00e4 Lieksan Visan kanssa j\u00e4rjestetty kunto- ja kilpajuoksutapahtuma, jonka l\u00e4ht\u00f6- ja maalipaikka oli ev.lut. kirkon edustalla, maineikkaan vanhan Brahea -kaupungin maaper\u00e4ll\u00e4 (kuva). T\u00e4m\u00e4 18 km:n ja 9 km:n lenkit sis\u00e4lt\u00e4nyt juoksutempaus ehdittiin j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 viiten\u00e4 vuonna per\u00e4kk\u00e4in toukokuussa, mutta kehitt\u00e4mist\u00e4 tarvittiin, ja niinp\u00e4 viime kes\u00e4n\u00e4 I LIEKSA-juoksu korvasi sen. T\u00e4m\u00e4 M\u00e4hk\u00f6n kent\u00e4n maisemissa juostu kuntotapahtuma kokosi n. 70 osanottajaa. Miesten ja naisten kilpasarjoissa oman seuramme juoksijat Harri Jokinen ja Rauni Hietanen toivat voitot kotiin.<\/p>\n1983<\/strong><\/h5>\n
1984<\/strong><\/h5>\n
![\"0630\"](\"https:\/\/www.lieksanurheilijat.com\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/0630.jpg\")
Vuoden 1984 toukokuussa seuramme toteutti ensimm\u00e4isen KUNNIAKIERROS<\/a>– juoksutapahtuman, jossa monella seuramme j\u00e4senell\u00e4 oli yll\u00e4\u00e4n seuramme uusi verryttelypuku. L\u00e4hes 30 juoksijaa taivalsi tunnin ajan M\u00e4hk\u00f6n kent\u00e4n juoksurataa ker\u00e4ten juoksullaan yli 6000 mk urheiluty\u00f6h\u00f6n (kuva). Mainittakoon, ett\u00e4 viime kev\u00e4\u00e4n\u00e4 juoksijoita oli yli 40 ja rahaakin kertyi yli kaksinkertaisesti ensimm\u00e4iseen juoksuun verrattuna. V\u00e4in\u00f6 K\u00e4rki ja Matti Utriainen saavuttivat mitalisijat veteraanien SM-kisoissa yli 50 v. sarjassa, j\u00e4lkimm\u00e4inen my\u00f6s vastaavissa Pohjoismaiden maastojuoksumestaruuskilpailuissa. Vuonisj\u00e4rvelle perustettiin oma kyl\u00e4seura, joka samalla on seuramme valiokunta. Seuran, joka j\u00e4senilleen on j\u00e4rjest\u00e4nyt monipuolista kuntoliikuntaa, puheenjohtajana on koko toiminta-ajan ollut Veijo Ikonen.<\/p>\n1985<\/strong><\/h5>\n
![\"2316\"](\"https:\/\/www.lieksanurheilijat.com\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/2316-300x195.jpg\")
9.6.1985 vihittiin uusi keskuskentt\u00e4 juhlavin menoin lieksalaisten liikuntaihmisten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n (Kuva kent\u00e4lt\u00e4 1990-luvun lopulta). Vihki\u00e4iskilpailujen, jotka j\u00e4rjestimme yhdess\u00e4 Visan kanssa, ”p\u00e4\u00e4t\u00e4hten\u00e4” oli maaottelumies Petri Keskitalo, joka voitti pituushypyn. Nykyaikainen, hyv\u00e4t suorituspaikat k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4 kentt\u00e4 on mahdollistanut kansallisten ja piirinmestaruuskilpailujen j\u00e4rjest\u00e4misen lieksalaisvoimin. Yleisurheilutoiminnan piristyminen ja lasten sek\u00e4 nuorten innokas osallistuminen kilpailu- ja valmennustoimintaan on paras palkinto niille, jotka ovat ty\u00f6skennelleet kent\u00e4n aikaansaamiseksi.<\/p>\n1986-1987<\/strong><\/h5>\n
\npj.Seppo Lahdenkauppi
\nvpj.Seppo Tuhkanen
\nsiht.Seppo Naumanen
\nPentti Karttunen
\nJorma Kinnunen
\nLea Korpinen
\nTuomo Lackman
\nErkki Mustonen
\nHeino Muikku<\/p>\n
\n1978-80 Reino Rytiniemi
\n1981-85 Seppo Lahdenkauppi
\n1986-87 Juhani Ryyn\u00e4nen<\/p>\n
\n1978-79 Eino Halinen
\n1980-81 Eeva H\u00e4rk\u00f6nen
\n1982 Maija Parkkonen
\n1983-84 Anni Muikku
\n1985 Juhani Ryyn\u00e4nen
\n1986-87 Pentti Karttunen<\/a><\/p>\nYleisurheilu<\/strong><\/h4>\n
![\"0210\"](\"https:\/\/www.lieksanurheilijat.com\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/0210.jpg\")
Yleisurheilu on ollut viime vuosina seuran aktiivisin, n\u00e4kyvin ja toimivin urheilumuoto. 1980-luvun alkuvuosista toiminta on virkistynyt ja palkkioksi seuran urheilijat ovat saavuttaneet menestyst\u00e4 niin valtakunnallisella kuin piiritasolla.<\/p>\n![\"0035\"](\"https:\/\/www.lieksanurheilijat.com\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/0035-160x300.jpg\")
![\"0878\"](\"https:\/\/www.lieksanurheilijat.com\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/0878.jpg\")
V\u00e4in\u00f6 K\u00e4rjen ja Matti Utriaisen henkil\u00f6kohtaisten veteraanien SM-mitalien lis\u00e4ksi he yhdess\u00e4 Kaino Turusen kanssa saavuttivat SM-pronssimitalin veteraanien SM-maastojuoksujen yli 45 v. 10 km:n joukkuekilvassa v. 1986. Viime kes\u00e4n\u00e4 Pertti Taipale (kuvassa) menestyi veteraaneista parhaiten SM-kilpailuissa ja saavutti kolme hopeamitalia. Matti H\u00e4rk\u00f6nen voitti Joensuussa Syd\u00e4nmaratonin ja juoksi muitakin hyvi\u00e4 maratonkilpailuja. Hyv\u00e4 menestys piirin kisoissa on nostanut seuramme piirin parhaimpien yu-seurojen joukkoon. Heino Muikku innokkaana ja ahkerana jaoston puuhamiehen\u00e4 on jaksanut uskoa yleisurheilun eteenp\u00e4inmenoon.<\/p>\n
\n1978-81 Reino K\u00e4\u00e4ri\u00e4inen
\n1982-87 Heino Muikku<\/a><\/p>\nLentopallo<\/strong><\/h4>\n
\n1978-79 Leena Korhonen
\n1980-82 Manne R\u00e4s\u00e4nen
\n1983-84 Kari Martikainen
\n1985-86 Matti Parkkonen
\n1987 Eero Muikku<\/a><\/p>\nPes\u00e4pallo<\/strong><\/h4>\n
![\"0046\"](\"https:\/\/www.lieksanurheilijat.com\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/0046-300x195.jpg\")
Monista yrityksist\u00e4 huolimatta pes\u00e4pallotoiminta varsinkaan poikien ja miesten osalta ei ole edistynyt. Puulaakisarja on py\u00f6rinyt useana kes\u00e4n\u00e4. viime kes\u00e4n\u00e4 per\u00e4ti kymmenen joukkuetta oli mukana (Kuvassa seurakunnan puulaakijoukkue v.1987). Tyt\u00f6t ovat jaksaneet tunnollisesti k\u00e4yd\u00e4 harjoituksissa. Niinp\u00e4 tytt\u00f6joukkueita on ollut piirin sarjoissa mukana useana vuonna ja naisjoukkue on pelannut maakuntasarjatasolla parina viime vuonna kokemusta hankkimassa. Eero Ikosen alkuun panemana ja johdolla ovat k\u00e4ynnistyneet PESISKOULUT. Viime kes\u00e4n\u00e4 M\u00e4hk\u00f6n kent\u00e4ll\u00e4 pelattu naisten pm-loppuottelu ViU-IIU kokosi l\u00e4hes 300 katsojaa. joista monet haikeina muistelivat 1960-luvun jopa suurempia Suomi-sarjan katsojam\u00e4\u00e4ri\u00e4. Valtakunnallisen Lipunkantaja-tunnustuspalkinnon ovat saaneet Ilkka Pajamo, Eero Ikonen, Yrj\u00f6 Laaksonen ja nyt juhlavuoden alkajaisiksi Kaija Piirainen.<\/p>\n
\n1978-82 Ilkka Pajamo
\n1983 Eero Ikonen
\n1984-87 Seppo Tuhkanen<\/a><\/p>\nUinti<\/strong><\/h4>\n
![\"0189\"](\"https:\/\/www.lieksanurheilijat.com\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/0189.jpg\")
V\u00e4h\u00e4isest\u00e4 kilpauimarijoukosta huolimatta seuramme uimarit ovat tuoneet runsaasti mainetta hienoilla saavutuksillaan. Kirkkain t\u00e4hti on Anne Lackman, seuramme parhaana urheilijana palkittu uimarineitonen. Annen ensimm\u00e4iset kultaiset mitalit ovat v:lta 1982 KLL:n P-K:n piirin uintimestaruuskilpailuista. 1985 k\u00e4teen ojennettiin pronssimitali nuorten SM-uintien 100 m su:ssa. Vuodet 1986-87 toivat h\u00e4nelle useita SM-mitaleja selk\u00e4uintilajeissa. Nuorempi sisko Sanna saavutti ensimm\u00e4isen SM-mitalin 1985 Siniviittauintien finaalissa 100 m su:ssa my\u00f6skin. Lackmannin sisarusten lis\u00e4ksi menestyksekk\u00e4it\u00e4 uimareita ovat olleet Suvi Korhonen, Ulla Simanainen, Heikki ja Timo Riikonen sek\u00e4 Matti Immonen. Valmentaja Antti H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen on ty\u00f6skennellyt m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti, pyyteett\u00f6m\u00e4sti ja tehokkaasti n\u00e4iden uimareidensa parissa. Tulokset ovat todella olleet kiitett\u00e4v\u00e4t. (Kuvassa Anne Lackman sek\u00e4 Kati, Timo ja Heikki Riikonen)<\/p>\n
\n1978 Merja K\u00e4rkk\u00e4inen
\n1979 Eeva-Maija Mitronen
\n1980-81 Matti Kutvonen
\n1982 Jaana Reimasto
\n1983-85 Kaisu Heikkinen
\n1986-87 Tuomo Lackman<\/a><\/p>\nRaittius- ja nuorisojaosto<\/strong><\/h4>\n
Nais- \/Tukijaosto<\/strong><\/h4>\n
\nIlkka Pajamo<\/em>
\n[tabby title=”1990″]
\nSeppo Lahdenkauppi<\/strong><\/p>\n1988<\/strong><\/h5>\n
![\"0888\"](\"https:\/\/www.lieksanurheilijat.com\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/0888.jpg\")
60-vuotisjuhliaan LU vietti n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti helmikuussa 1988. Nuorilla oli oma disconsa, aikuisj\u00e4senet ja seuran merkitt\u00e4vimm\u00e4t tukijat kokoontuivat juhlaillallisilla Hotelli Kaatrahovissa. P\u00e4\u00e4juhla pidettiin 14.2. Brahe-salissa. Ansiomitaleja, -merkkej\u00e4 ja -levykkeit\u00e4 jaettiin l\u00e4hes 50 kappaletta (kuva). S\u00e4hkein ja erilaisten lahjoitusten my\u00f6t\u00e4 seuraa onnitteli 50 yhteis\u00f6\u00e4 ja yksityist\u00e4 sek\u00e4 Karjalainen ett\u00e4 Lieksan lehti kirjoittivat laajasti LU:n urheilutoiminnasta ja juhlista.<\/p>\n![\"2755\"](\"https:\/\/www.lieksanurheilijat.com\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/2755-300x198.jpg\")
nuorten ik\u00e4luokkien yleisurheilussa. My\u00f6s Heino Muikku sai SUL:n stipendin, joka julkistettiin Kalevan Kisoissa (Heino kuvassa). H\u00e4n sai lis\u00e4ksi piirin yleisurheilujaoston my\u00f6nt\u00e4m\u00e4n seuratoimitsijan palkinnon. Piirin johtokunta nimesi Jorma Kinnusen vuoden nuorisovet\u00e4j\u00e4ksi. Lieksan kaupungin nuorisolautakunta valitsi Ira Kinnusen (Jorman tyt\u00e4r) esimerkilliseksi nuoreksi.<\/p>\n1989<\/strong>
![\"0927\"](\"https:\/\/www.lieksanurheilijat.com\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/0927.jpg\")
<\/h5>\n1990<\/strong><\/h5>\n
![\"suurkisat1990\"](\"https:\/\/www.lieksanurheilijat.com\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/suurkisat1990.jpg\")
SVUL:n SUURKISAT Helsingiss\u00e4 kokosivat LU:sta 78 osanottajaa Reino Rytiniemen (kuvassa oikealla) johdolla.<\/p>\n![\"0847\"](\"https:\/\/www.lieksanurheilijat.com\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/0847.jpg\")
Anne Lackman ja h\u00e4nen valmentajansa Antti H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen. (kuvassa juhlassa palkitut keih\u00e4\u00e4nheiton Euroopan Mestari P\u00e4ivi Alafrantti, Maailman Mestari Seppo R\u00e4ty, sek\u00e4 valmentajansa Eino Maksimainen vas.)<\/p>\n1991<\/strong><\/h5>\n
![\"2862\"](\"https:\/\/www.lieksanurheilijat.com\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/2862.jpg\")
Huoltoasemayritt\u00e4j\u00e4 Tapio Kek\u00e4l\u00e4inen aloitti toimintansa LU:n puheenjohtajana, sihteerin\u00e4 aloitti Lauri Partanen ja taloudenhoitajana Seppo Tuhkanen. LU-lehden vastaavaksi toimittajaksi ryhtyi Seppo Lahdenkauppi. Reino Rytiniemi toimitti vuosien 1981 – 1990 aikana 20 lehte\u00e4.<\/p>\n1992<\/strong><\/h5>\n
![\"0918\"](\"https:\/\/www.lieksanurheilijat.com\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/0918.jpg\")
Lieksassa j\u00e4rjestetyn 450 osallistujan piirileirin johtajana toimi Ira Kinnunen. LU:laisia osallistui 35 henkil\u00f6\u00e4. LU sai soutujaoston. Jorma Kinnusen johtamat kirkkovenesoutajat menestyiv\u00e4t erinomaisesti saavuttaen mm. kaksi SM – hopeaa.<\/p>\n1993<\/strong>
![\"0747\"](\"https:\/\/www.lieksanurheilijat.com\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/0747.jpg\")
<\/h5>\n<\/h3>\n
1994<\/strong><\/h5>\n
![\"2814\"](\"https:\/\/www.lieksanurheilijat.com\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/2814.jpg\")
LU j\u00e4rjesti historiansa ensimm\u00e4iset SM-kilpailut, yleisten ja nuorten sarjojen maantiejuoksun (Miesten voittaja Visa Orttenvuori kuvassa kolmantena). LU:n vastavalmistuneita sein\u00e4reliefej\u00e4 luovutettiin viidelle yhteisty\u00f6kumppanille: Suomen urheiluliitolle, Lieksan kaupungille, Yleisurheilun kuvalehdelle, Karjalaiselle ja Lieksan Lehdelle.<\/p>\n1996<\/strong><\/h5>\n
1997<\/strong><\/h5>\n
LENTOPALLO<\/strong><\/h4>\n
1988<\/strong><\/h5>\n
1989-1990<\/strong><\/h5>\n
1991<\/strong><\/h5>\n
1992 – 93<\/strong><\/h5>\n
1994<\/strong><\/h5>\n
1995 – 97<\/strong><\/h5>\n
PES\u00c4PALLO<\/strong><\/h4>\n
![\"0528\"](\"https:\/\/www.lieksanurheilijat.com\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/0528.jpg\")
1988<\/strong><\/h5>\n
\nPes\u00e4pallon lipunkantajaksi Lieksassa valittiin Kaija Piirainen (kuva). Naisjoukkue pelasi maakuntasarjan it\u00e4lohkossa.<\/p>\n![\"3019\"](\"https:\/\/www.lieksanurheilijat.com\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/3019.jpg\")
1989<\/strong><\/h5>\n1990<\/strong><\/h5>\n
1991<\/strong><\/h5>\n
1992 – 93<\/strong><\/h5>\n
1994 – 97<\/strong><\/h5>\n
UINTI<\/strong><\/h4>\n
1988<\/strong><\/h5>\n
1989<\/strong><\/h5>\n
![\"0856\"](\"https:\/\/www.lieksanurheilijat.com\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/0856.jpg\")
Jaostoa johti Seppo Tuhkanen. Annen kehitys selk\u00e4uimarina jatkui. Kahden vuoden takainen pronssi kirkastui hopeaksi 100 m:ll\u00e4. Kes\u00e4kisoista Anne saalisti kaksi hopeaa ja pronssin. Menestys nosti Annen maaottelu-uimariksi ja Pohjois – Karjalan parhaaksi naisurheilijaksi. My\u00f6s Matti Immonen, Ulla Simanainen sek\u00e4 Tuhkasen veljekset Sami ja Tero alkoivat menesty\u00e4 kansallisissa kilpailuissa. (kuvassa uimareiden valmentaja Antti H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen)<\/p>\n1990<\/strong><\/h5>\n
1991<\/strong><\/h5>\n
1992<\/strong><\/h5>\n
1993<\/strong><\/h5>\n
YLEISURHEILU<\/strong><\/h4>\n
1988<\/strong><\/h5>\n
![\"0753\"](\"https:\/\/www.lieksanurheilijat.com\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/0753.jpg\")
Jaostoa johti Heino Muikku. Matti H\u00e4rk\u00f6nen voitti maastojuoksun yleisen sarjan piirinmestaruuden 15 km:ll\u00e4 (kuva). Kes\u00e4kuussa keskusurheilukent\u00e4lle saatiin s\u00e4hk\u00f6iset ajanottolaitteet. Pm-kisoja oli kolme, lis\u00e4ksi yhdet kansalliset. 3×800 m:n viestijoukkue T-16 (Ira Kinnunen, Pirkko Kortelainen ja Eija Hyv\u00f6nen) sijoittui SM – viesteiss\u00e4 13:nneksi. Pirkko oli 10:s T-13 -sarjan SM-kisojen 800 m:ll\u00e4. LU:n 64 urheilijaa sai 151 pm-mitalia, joista mestaruusmitaleja 24. Janne Liuski teki piirinenn\u00e4tyksen 10-vuotiaiden poikien 3-ottelussa.<\/p>\n1989<\/strong><\/h5>\n
![\"0812\"](\"https:\/\/www.lieksanurheilijat.com\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/0812.jpg\")
Joukkuepronssia saivat Matti, V\u00e4in\u00f6 K\u00e4rki ja Pertti N\u00e4s\u00e4nen. Ik\u00e4kausihuipentumaan osallistui poikien P-14 pikaviestijoukkue (15.) sek\u00e4 Tiina K\u00e4rkk\u00e4inen T-13 korkeuteen (11.) ja Mervi Gr\u00f6hn T-14 kuulaan (20.).<\/p>\n![\"2868\"](\"https:\/\/www.lieksanurheilijat.com\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/2868.jpg\")
1990<\/strong><\/h5>\n1991<\/strong>
![\"petterkukkonen1990\"](\"https:\/\/www.lieksanurheilijat.com\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/petterkukkonen1990.jpg\")
<\/h5>\n1992<\/strong><\/h5>\n
![\"2766\"](\"https:\/\/www.lieksanurheilijat.com\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/2766.jpg\")
1993<\/strong><\/h5>\n1994<\/strong><\/h5>\n
1995<\/strong><\/h5>\n
![\"2490\"](\"https:\/\/www.lieksanurheilijat.com\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/2490.jpg\")
1996<\/strong><\/h5>\n![\"2567\"](\"https:\/\/www.lieksanurheilijat.com\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/2567.jpg\")
1997<\/strong><\/h5>\nRAITTIUS- JA NUORISOJAOSTO<\/strong><\/h4>\n